tiistai 18. marraskuuta 2008

Tipuviestintää

Tiedetään, että inhimilliset tarinat myyvät mediassa kuin mediassa. Erityisesti tiputarinat iskevät trendikkyydellään. Huomaan, että jutut muun muassa julkkissiivekkäistä ovat lisääntyneet.

En ole millään mittarilla lintuharrastaja, mutta fanitin tässä taannoin erityisesti Mirjamia, vaikka se petolintu onkin. Seurasin tämän kalasääksen lentomatkaa Hesarin sivuilta ja raportoin satelliittipaikannuksella varustetun lintupoloisen reissua ystävilleni ihan taakaksi saakka. Mirjamin jälkeen olen lentänyt myös Pete-sääksen siivillä Senegaliin, melko suoraa reittiä (6393 km) poika paineli.

Tämä syksy on ollut täynnä surullisia, vakavia ja pelottavia uutisia. Kun avaan jonkun uutisovista, pidättelen jo valmiiksi henkeäni. Sen verran tiheään media suoltaa mieltä hyydyttäviä aiheita. Eikä syyttä; itkettävät ja kehnot tapahtumat ovat olleet vallalla talousluisusta nuorten pahoinvointiin.

Ilokseni Bubi sentään älysi tulla seuraamaan Citykäytävän lokakuista elämää. Onneksi Bubista tälläkin kertaa kerrottiin monessa mediassa. Tv-kamerat kuvasivat kaveria ja salamavalot välkehtivät, kuten maailmanluokan superstaran visiitillä. Kumma kuin pöllölle ei työnnetty mikkiä nokkaan ja kysytty suoraan, miten se potkupeli Suomi vastaan jokin toinen maa tulee kulkemaan. Pörhöinen city-huuhkaja kun on brändätty kansalaisten mieliksi urheiluhulluksi ennustajaksi.

Olen seurannut jo toista vuotta Bubi -uutisointia, vaikka en tunne erityistä sympatiaa lintuja kohtaan, enkä ole jalkapallon ylin ystäväkään. Olympiastadionilla majaillut, mediassa maailman rohkeammaksi huuhkajaksi tituleerattu Bubi on ollut hurmurinamme varsin pitkäkestoisesti. Kiitos median, Bubista on tullut helsinkiläisten oma julkkiskamu.

Hauskaa, sanon minä! Eipä Mirjamin tarinaa uutisoitu pelkästään tiede- ja teknologia näkökulmaa ajatellen, eikä lintuperheiden livelähetyksiä nettisivuilla seuraa ainoastaan harrastajat. Inhimilliset kuvaukset jopa pienistä olioista tuovat ah, niin toivotun henkireiän arkea korventavien uutisten rinnalle. Niin, että eläköön ja voikoot hyvin pienten eläinten ja muidenkin inhimillisten aiheiden uutisointi. Ei se tällaisessa tapauksessa haittaa, vaikka mediassa tehdään kärpäsestä härkänen.


Tuula Nummela,
Viestintäkonsultti