Nalle Wahlroos hyödynsi momentumin

Monet syyttävät mediaa laman lietsonnasta. Väitteessä on toki perää, mutta se on vain osa totuutta. Itse katsoisin asiaa enemmän sitä kautta miten talousviisaat ovat osanneet hyödyntää laskusuhdannetta oman maineen vahvistamiseen ja tunnettuuden lisäämiseen – ja samalla luomaan uskoa tulevaan.

Talousviisaat ovat viime kuukausina olleet liikkeellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin mediassa. Mahdollisuus kuulua ja näkyä on yritetty hyödyntää eri asiantuntijoiden toimesta, valitettavasti pääosin negaation kautta. Kuka meistä ei olisi lukenut tohtori tuhon (Doctor Doom) tai tämän vuoden talousnobelistin arvioita talouden kehityksestä. Synkkää kuultavaa kerrassaan.

Talouden ennustaminen on tutkitusti haastava laji. Talousviisaita vertaisin tältä osin sammakkomiehiin, joiden kesän sääennusteet menevät yleensä metsään. Kyse onkin lähinnä siitä kuinka paljon pieleen mennään. Tämä pätee yhtä lailla talouden ykkösgurulle, talousnobelisti Krugmanille. Isot otsikot revitään molemmista, kansa vaipuu niiden tahdissa joko synkkyyteen tai uskoo tulevaisuuteen.

Uutisoinnilla on suuri merkitys kansalaisten mielialoihin ja tuntemuksiin, siitä ei pääse mihinkään. Negatiivinen uutisointi vaikuttaa muutenkin hieman alakuloisten suomalaisten mielialoihin erityisen voimakkaasti. Nalle Wahlroos on uinut vastavirtaan ja uskonut tulevaisuuteen. Mutta missä ihmeessä ovat muut?
Näitä optimisteja kaivataan vaikeina aikoina luomaan uskoa tavallisiin ihmisiin, vaikka Nallen näkemykset sitten jälkikäteen arvioituna olisivat täysin väärässä. Tarvitsemme mediaa taitavasti hyödyntäviä karismaattisia ja positiivisia persoonia lisää. Harvalta löytyy tähän siviilirohkeutta.

Samalla kun Nalle on hyödyntänyt mediaa taitavasti on hän auttamaan luomaan Sampo Pankille positiivista mielikuvaa ja rauhoittamaan pankin asiakaskuntaa. Hienosti hyödynnettyä viestintää.


Petri Tuominen

Kuinka hallita hallitsematonta?

Eilen järjestetyssä viestinnän ammattilaisten Procomin X-faktori -vuosiseminaarissa sivuttiin useaan otteeseen yhteisöviestinnän hallitsemattomuutta. Asia tuntuu aiheuttavan monille viestijöistä kohtuullisen paljon päänvaivaa. Olipa kyseessä sitten sisäinen viestintä tai sosiaalinen media, niin monessa meistä tuntuu asuvan jonkinlainen kontrollifriikki. Heittäytymisen sijaan jäämme pohtimaan mahdollisia seurauksia. Ennakointi ja suunnitelmallisuus ovat yhteisöviestinnän perushyveitä, mutta ne eivät tietenkään saisi vähentää aktiivista vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa.

Pentti Sydänmaanlakka puhui eilisessä tilaisuudessa johtamisen muutoksesta, josta löytyy vahva analogia myös viestintään. Jos johtamisessa ollaan siirtymässä käskemisestä ja kontrollista innostamiseen ja tukemiseen, saman pitäisi päteä myös yhteisöviestintään. Liiallisen itsekontrollin ja säätelyn sijaan meidän tulisi antaa yhteisöjemme jäsenille välineitä parempaan viestintään ja vuorovaikutukseen – jopa spontaaniin sellaiseen. Wärtsilän konsernijohtajan Ola Johanssonin sanoin johtaminen on viestintää ja toisaalta viestintä on johtamista. Viestinnän valmennukset ovat yksi hyväksi havaittu keino tukea operatiivista johtamista ja esimiestyötä. Samalla viestintäfunktion strateginen rooli korostuu kuin itsestään. Ikuinen puheenaihe tämäkin;)

Myös omalla esimerkillä on merkitystä. Ainakin eilisen perusteella harva viestijä elää ja hengittää sosiaalista mediaa. Tavallaan tilanne on yllättävä, sillä esimerkiksi intranetit eivät olisi yleistyneet ilman viestintäosastojen vahvaa näkemystä. Samaa visionäärisyyttä toivoisi nyt myös ulkoiseen viestintään. Usein järkevintä on aloittaa luotauksesta, jonka jälkeen omaa digitaalista viestintää voi lähteä suunnitelmallisesti kehittämään – osana laajempaa yhteisöviestinnän kokonaisuutta. Ehkä näin myös sosiaalisen median hallitsemattomuus asettuu oikeisiin mittasuhteisiin, eikä estä meitä löytämästä uusia tapoja kohdata keskeisiä sidosryhmiä.

Janne Saarinen,
asiakkuusjohtaja