Kuinka hallita hallitsematonta?

Eilen järjestetyssä viestinnän ammattilaisten Procomin X-faktori -vuosiseminaarissa sivuttiin useaan otteeseen yhteisöviestinnän hallitsemattomuutta. Asia tuntuu aiheuttavan monille viestijöistä kohtuullisen paljon päänvaivaa. Olipa kyseessä sitten sisäinen viestintä tai sosiaalinen media, niin monessa meistä tuntuu asuvan jonkinlainen kontrollifriikki. Heittäytymisen sijaan jäämme pohtimaan mahdollisia seurauksia. Ennakointi ja suunnitelmallisuus ovat yhteisöviestinnän perushyveitä, mutta ne eivät tietenkään saisi vähentää aktiivista vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa.

Pentti Sydänmaanlakka puhui eilisessä tilaisuudessa johtamisen muutoksesta, josta löytyy vahva analogia myös viestintään. Jos johtamisessa ollaan siirtymässä käskemisestä ja kontrollista innostamiseen ja tukemiseen, saman pitäisi päteä myös yhteisöviestintään. Liiallisen itsekontrollin ja säätelyn sijaan meidän tulisi antaa yhteisöjemme jäsenille välineitä parempaan viestintään ja vuorovaikutukseen – jopa spontaaniin sellaiseen. Wärtsilän konsernijohtajan Ola Johanssonin sanoin johtaminen on viestintää ja toisaalta viestintä on johtamista. Viestinnän valmennukset ovat yksi hyväksi havaittu keino tukea operatiivista johtamista ja esimiestyötä. Samalla viestintäfunktion strateginen rooli korostuu kuin itsestään. Ikuinen puheenaihe tämäkin;)

Myös omalla esimerkillä on merkitystä. Ainakin eilisen perusteella harva viestijä elää ja hengittää sosiaalista mediaa. Tavallaan tilanne on yllättävä, sillä esimerkiksi intranetit eivät olisi yleistyneet ilman viestintäosastojen vahvaa näkemystä. Samaa visionäärisyyttä toivoisi nyt myös ulkoiseen viestintään. Usein järkevintä on aloittaa luotauksesta, jonka jälkeen omaa digitaalista viestintää voi lähteä suunnitelmallisesti kehittämään – osana laajempaa yhteisöviestinnän kokonaisuutta. Ehkä näin myös sosiaalisen median hallitsemattomuus asettuu oikeisiin mittasuhteisiin, eikä estä meitä löytämästä uusia tapoja kohdata keskeisiä sidosryhmiä.

Janne Saarinen,
asiakkuusjohtaja