Kerro, kerro media, onko asuntojen hintakupla jo ovella?

Vallitseva talousuutisointi nostaa esille paljon kysymysmerkkejä. Monia askarruttaa esimerkiksi tällä hetkellä se, ovatko asuntojen hinnat nyt laskussa vai nousussa? Onko edessämme jälleen uusi asuntojen hintakupla ja sitä seuraava hintaromahdus? Milloin on oikea aika ostaa asunto? Lähden etsimään vastausta suomalaisista talousmedioista.

Arvopaperi-lehti uutisoi 6.10., että Suomessa nähdään pian asuntojen hintakupla. On siis odotettavissa, että asuntojen hinnat nousevat nopeasti, koska asuntoja ei rakenneta riittävästi ja kysyntä on markkinoilla hyvää. Aiempien arvioiden mukaan Suomeen rakennetaan tänä vuonna 12 000 14 000 uutta asuntoa. Asiantuntijoiden mielestä se on aivan liian vähän.

Mitä ihmettä? Taloussanomien uutisen mukaan (13.10.) Suomeen rakennetaan tänä vuonna yli 20 000 uutta asuntoa, koska talouden elvytys on purrut odotettua paremmin. Lisäksi rakennusalalla optimismi on noussut selvästi. Rakennusalan talvi ei siis olekaan sysimusta. Eikö hintakuplaa siis tulekaan? Tarjontaa onkin tulossa yhtäkkiä huomattavasti enemmän kuin on yleisesti viestitty ja työttömyyskin lisääntyy. Taidan sittenkin odotella rauhassa, että hintataso asettuu järkevälle tasolle.

Talouselämän juttu (14.10.) muuttaa taas tilannetta. Suomalaisten asunnot ovat jutun mukaan kansainvälisessä vertailussa halpoja. Sen mukaan meillä on odotettavissa asuntojen hintoihin nousua, sillä asuntojemme hinnat ovat kymmenen prosenttia alihintaisia suomalaisten maksukykyyn nähden. Hintakuplan riski vaanii sittenkin jo ovella.

Median suurkuluttaja löytää talouden kehityksestä tällä hetkellä hyvin ristiriitaista ja nopeasti muuttuvaa tietoa, johon lisääntyvä verkkouutisointi on tuonut oman lisämausteen. On täysin mahdollista, että jo huomenna löydän talousmediasta otsikon ”Asuntojen hinnat laskussa”.

Petri Tuominen
Euro RSCG BNL

Kuka kaipaa renessanssijohtajaa?

Verbaalisesti värikkäillä johtajilla on tänään vaikeaa. Italiassa Berlusconi on ahtaalla ja Suomessa Jungneria pusketaan ulos Yleltä. Taustalla on eri syitä, mutta molemmat ovat tunnettuja spontaanista ja henkilökohtaisesta viestintätyylistään. Bloggaajanakin kunnostautunut Finnairin Hienonen teki omat johtopäätöksensä jo aiemmin. Audi-kohua ei liene tässä yhteydessä tarvetta edes mainita.

Vaikeat ajat edellyttävät vakaata johtajuutta. Vanhasen kiermurtelu vaalirahajupakassa ärsyttää, mutta moni arvostaa hänen maltillista viestintätyyliään. Kallasvuokaan ei ole varsinainen verbaaliakrobaatti, mutta silti moni uskoo hänen johtajakykyihinsä. Tylsän turvallisesti viestivä johtaja herättää luottamusta. Moni viestinnän ammattilainenkin on varmasti salaa tyytyväinen, kun ei tarvitse pelätä johdon suusta pulpahtavia sammakoita.

Nykyaikaisessa viestintäympäristössä ei ole juuri varaa irtiottoihin ja sooloiluun. Suurina yritysomistajina Sarasvuolla ja Wahlroosilla on ehkä vapaammat kädet, mutta heidänkin on entistä vaikeampi provosoida yleisöään. Ylisuuret odotukset ja jatkuva tehokeinojen käyttö kun tahtovat syödä viestinnän vaikuttavuutta.

Julkisuuden henkilöistä monikielisesti sanavalmis ulkoministerimme näyttäisi onnistuneen viestinnässään muita paremmin. Mutta Stubbin message onkin aina 1) ennalta mietitty 2) hyvin kiteytetty ja 3) positiivisella charmilla höystetty.

Janne Saarinen,
asiakkuusjohtaja