keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Voimauttavaa markkinointiviestintää


Kuten aina, myös jouluna kuuluu rakastaa itseään niin kuin muita. Niinpä ostin itselleni joululahjan – Miina Savolaisen Maailman ihanin tyttö -kirjan, joka on täynnä herkän kauniita, sadunomaisia valokuvia. Kuvat kertovat kasvutarinoita nuorista naisista, joiden elämä ei ole ollut yhtä helppoa kuin omani. Kuvaa on käytetty terapiamenetelmänä – kamera katsoo kohteitaan kuin rakastava isä tai äiti, näkee heidät täydellisenä, riittävänä ja hyväksyttävänä, jolloin myös kohde näkee itsensä uudella tavalla. Miina Savolaisen käyttämän menetelmän nimi on voimauttava valokuva.

Suuri idea on, että voimauttavan valokuvan keinoin opitaan löytämään ja tekemään näkyväksi jokapäiväisessä arjessa piiloon jäävä arvokas, hyvä ja merkityksellinen. Samaan haasteeseen törmätään usein luovassa suunnittelussa. Hyvän mainonnan tai viestinnän pohjalla on kiteytys, uusi ja puhutteleva näkökulma asioihin, tuotteisiin tai palveluihin, jotka saatetaan kokea tylsiksi, liian tutuiksi tai kaupallisiksi.

Voimautumisen keskeinen idea on, ettei toista ihmistä voi voimauttaa. Menetelmään kuuluu myös dialogi: mikä on minulle totuudellista ja merkityksellistä – mikä on sinulle totta ja arvokasta – mikä meille yhteisesti? Tätähän yritykset, hyvä markkinointiviestintä ja koko sosiaalisen median buumikin hakee. Oli kysymys vastuuviestinnästä, tuotetiedotuksesta tai brändimainonnasta, kaiken ydin on löytää asioita, jotka puhuttelevat. Pysäyttävät. Houkuttelevat. Asioita, joihin ihmiset ovat halukkaita sitoutumaan. Mikäpä sen parempaa, jos siitä syntyy vielä hyvä tunne vastaanottajalle. ”You can’t beat the feeling!” toteutuu silloin kassakoneen tai strategiapöydän molemmin puolin.

Voimauttavaa joulua toivottaa
Minna Pinola
Account Director, Planner

torstai 3. joulukuuta 2009

“Mitäs me voitais tehdä Facebookissa?”

Tähän kysymykseen olemme törmänneet syksyn mittaan useissa yhteyksissä. Syksyn budjetointiprosesseissa on selvästi mietitty, miten markkinointipanostuksia voitaisiin siirtää maksetusta mediasta ansaittuun mediaan. Tämä on hieno kehitys, koska se pistää myös toimistot miettimään perinteistä mediaviestintä-, mainos- ja digitaalista palvelutarjontaansa uusiksi. Toisaalta monessa toimistossa on varmasti pyritty ajamaan tätä kehitystä jo jonkin aikaa.

Suomessa sosiaalisen median ja Facebookin välille vedetään usein yhtäläisyysmerkit. Kun puhutaan sosiaalisen median hyödyntämisestä, puhe keskittyy usein kapea-alaisesti ja vääristyneesti Facebookin hyödyntämiseen. Tämän sijasta sosiaalinen media pitäisi ymmärtää laajemmin. Se on tapa hyödyntää verkon mahdollisuuksia vuorovaikutteisessa viestinnässä. Tämä kanavalähtöinen ajattelu (Facebook, Twitter, YouTube jne.), helpottaa asioiden hahmottamista, mutta ei kerro koko totuutta. Me hyödynsimme Santanderin kanssa sosiaalista mediaa televisiomainonnassa, kun käyttäjien viestit ilmestyvät ohjelmatunnisteisiin samana päivänä.

Sen sijaan että vastaamme otsikon kysymykseen, olemme pyrkineet luomaan laajempaa kuvaa siitä, mitä sosiaalinen media on ja mihin sitä voi markkinoinnissa ja viestinnässä hyödyntää. Yleismaailmallista ohjetta on mahdoton antaa, sillä jokainen tapaus on erilainen. Joitakin kysymyksiä voi kuitenkin kaikille esittää:

1. Hyödyntävätkö oma sivusto ja omat mediat sosiaalisen median työkaluja ja mahdollisuuksia?
2. Ovatko (esim. viestinnän, markkinoinnin ja asiakaspalvelun) prosessit siinä mallissa, että pystymme hyödyntämään sosiaalista mediaa?
3. Tunnistammeko, missä kohderyhmämme liikkuu verkossa ja miten he käyttävät sosiaalista mediaa?
4. Tunnistammeko verkosta kohderyhmämme mielipidejohtajat?
5. Olemmeko valmiita käymää aitoa keskustelua asiakkaidemme kanssa?


Vastaamalla noihin kysymyksiin pääsee pitkälle. Niiden avulla pystyy luomaan helposti kokonaiskuvan siitä, miten sosiaalista mediaa voi ja kannattaa hyödyntää. Kaikkien asioiden ei mielestäni tarvitse olla kunnossa jotta voi aloittaa, mutta käsitys kokonaisuudesta on syytä luoda. Kannattaa kuitenkin edetä askel kerrallaan. Sosiaaliseen mediaan ei satsata kampanjamaisesti, vaan pitkäjänteisesti. Silti kynnys kokeiluun kannattaa pitää alhaalla. Verkossa on helppo mitata asioita ja testata toimenpiteitä. Siksipä uskallankin antaa kaikille otsikon kysymystä miettiville kaksi ohjetta:

1. Osallistu
2. Mittaa

Vain tekemällä oppii.



Tuomas Manninen
Digitaalisten palveluiden johtaja ja sosiaalisen median suurkuluttaja