Ajauduimme työkavereiden kanssa mielenkiintoiseen lounaskeskusteluun, jonka alkoi sanasta ”uushelsinkiläinen”. (Se on kuulemma hienompi tapa ilmaista ”olen muuttanut tänne landelta”.)
Hyvin nopeasti keskustelumme polveili legendaarisiin mielikuviin eri kaupungeista. Vantaalainen kollega oli jo lapsena saanut kuulla Kehä III:n ulkopuolella olevansa ”hesalainen snobi”. Toisaalta kaikki lounaan äärellä keskustelijat olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, kuinka sisäänpäinlämpeäviä turkulaiset ovat.
Kamoon, aika nähtyjä stereotypioita. Eikö voitaisi keksiä jotain tuoreempaa?
Tuskin voidaan, ainakaan nopeasti, siinä on mielikuvien taika. Ne muuttuvat hitaasti, ja pikavoittoja ei ole. Ei varsinkaan silloin, jos yksilön henkilökohtaiset kokemukset tukevat ennakko-odotuksia.
Mielikuva on sekoitus subjektiivista kokemusta ja kollektiivista olettamusta.
Itse pohdin työkseni lähinnä b-to-b-brändien mielikuvien, imagon ja brändin rakentamista. Tämä viaton ja hersyvä lounaskeskustelu palautti elävästi mieleeni, kuinka kiteytetyimmätkään pääviestit tai tyylikkäinkään graafinen ilme ei pelasta, jos henkilötason kohtaamiset yrityksen kanssa eivät ole linjassa viestien kanssa.
Marika Mattila
Account Manager
Kirjoittaja tunnustautuu uusespoolaiseksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti