maanantai 8. helmikuuta 2010

Kuinka pitkä on yt-menettelyn maksuaika?

Tästä keväästä povataan työmarkkinoilla vaikeaa. Erityisesti vientiteollisuudessa arvellaan käynnistettävän lisää väen vähennyksiä. Sana yt-neuvottelut on yritysten johdolle ja henkilöstö- ja talousosastolle vanha tuttu. Se on myös uutisten vakiojuttu. Ja valitettavasti, yhä enenevässä määrin, se on monille surullisen omakohtainen ystävien, sukulaisten ja ehkä omienkin kokemusten kautta.

Yt-menettely nähdään usein muodon vuoksi läpikäytävänä prosessina, jolla hoidetaan lain pakottavat velvoitteet. Näkökulma on muodollinen. Väkeä vähentävän yrityksen on helppo palkata juristit huolehtimaan siitä, että kaikki koukerot hoidetaan teknisesti oikein. Näin yritys välttää pahimman pelkonsa: väärin hoidetun prosessin aiheuttamat suorat kustannukset ja ikävän julkisuuden. Mutta onko oikein hoidettu samalla hyvin hoidettu? Useimmiten ei ole.

Yt-menettelyllä on piilokustannus, joka on helppo unohtaa. Yt-prosessin epäonnistumisesta maksetaan yrityksessä pitkään, sillä prosessissa työntekijä muodostaa lopullisen käsityksensä yrityksestä riippumatta siitä, jatkaako hän yrityksen palveluksessa vai ei. Työntekijän kokemus prosessin epäonnistumisesta heijastuu laajalle. Työntekijällä on oma verkostonsa, joka myös muodostaa kuvan yrityksestä ja sen kyvystä hoitaa haastavia tilanteita. Sukulaiset, ystävät ja jopa saman alan muut kollegat saavat varmasti kuulla, mikä kaikki meni pieleen. Kaiken huipuksi yt-menettelyssä työpaikkansa säilyttäneet työntekijät joutuvat uudelleen motivoitumaan työhönsä ja sitoutumaan työnantajaan, minkä onnistuminen ei ole mikään itsestään selvyys. Moni niistä, joiden haluttaisiin jäävän yrityksen palvelukseen äänestää jaloillaan vielä useiden kuukausien kuluttua siitä, kun tilanteen olisi yrityksen johdon mielestä jo ”pitänyt palautua normaaliksi”.

Miten sitten varmistua siitä, että prosessi on paitsi oikein suoritettu, myös hyvin hoidettu? Se edellyttää työntekijöiden jatkuvaa huomioimista. Menettelyn alettua epävarmassa tilanteessa työntekijät tarvitsevat jatkuvasti paljon oikeaa, rehellistä ja suoraa tietoa. Tietoa ei voi antaa liikaa. Tiedon jakamista ei saa jättää juristien varaan, sillä kuivan asialliset ja vastuiden välttämiseksi liian minimalistiset tiedot vain lisäävät tyytymättämyyttä. Tarvitaan viestinnän ammattilaisia suunnittelemaan ja toteuttamaan prosessi, joka vastaa työntekijöiden tiedon tarpeeseen, ennakoi tulevaa, ja tukee muutoksessa.

Tiedottamisen tarve ei suinkaan lopu siihen, että prosessi on päättynyt, päätökset on tehty ja lähtijöille on kerrottu tilanne. Työpaikkansa säilyttäneet tarvitsevat lisää tietoa siitä, miten yrityksellä nyt menee ja mihin suuntaan tuosta vaikeasta tilanteesta lähdetään. Viestinnässä tulee keskittyä luottamuksen rakentamiseen. Myös mahdollisia pettymyksen tunteita tulee käsitellä. Yrityksen täytyy pystyä valamaan uskoa tulevaan.

Yt-prosessissa yritys voi voittaa tai hävitä. Häviäjistä ei pidä kukaan. Käsi sydämelle: Oletko Sinä hoitamassa prosessia oikein – vai hyvin?

Tanja Hannus
viestintäkonsultti

torstai 4. helmikuuta 2010

Eikö sytytä?

Hyvän idean keksiminen on suunnittelijan työn suola. Kun hehkulamppu pään päällä syttyy, sen tuntee kihelmöintinä varpaissa asti. Loistoidea muuttaa loskan vihreäksi nurmeksi. Rulokaappinen toimisto näyttää yhtäkkiä satumetsältä. Hyvä suunnittelija tunnistaa heti, milloin ruoho alkaa kasvaa varpaiden välitse. On ihan sama tuliko iso idea omasta, kollegan tai siivoojan suusta. Sen vaaliminen ja jalostaminen timantiksi on kaikkien yhteinen päämäärä.

Olen aina ajatellut että asiakas tulee mainostoimistoon saadakseen parhaita mahdollisia ideoita. Olen aina luullut että minulle maksetaan niistä. Kuinka väärässä olenkaan ollut!

Totuus tuli taannoin asiakkaan suusta. Ehdotuksemme oli liian hyvä idea toteutettavaksi. Suunnittelijana olin samaan aikaan sekä pöllämystynyt että ylpeä. Ei kai nyt kovin moni liian hyviin ideoihin pysty? Teimme uuden ehdotuksen. Hiukan huonommalla idealla tietysti, kuten pyydetty oli. Läpi meni että kolahti.

Suunnittelijana oivallus oli karvas. Mainostoimistoon ei tulla aina ostamaan uusia hyviä ideoita. Joskus vanhatkin kelpaavat ihan hyvin. Joskus tehtävän suorittamiseen ei edes tarvita ideoita. Se vain yksinkertaisesti tehdään.

Syytän taantumaa. Taantumassa on turvallista vähän piilotella. Ehkä sulautumalla ympäristöön taantuma ei näe ja vie mukanaan. Vai onko kyse sittenkin kierrättämisestä? Tuoreiden ideoiden ostaminen ei taida olla ekoteko.

Kunnes keksin mistä tämän kaiken täytyy johtua. Pään päälle ei enää syty hehkulamppu. Sehän on nykyisin kielletty! Nyt on energiasäästölampun aika.

Annu Terho

Kirjoittaja on kutsumusammatissaan copywriterina ja luulee, että internet on kohta täynnä.