”Think big!”, huikkasi asiakas lähtiessään. Olimme juuri saaneet ohjeet suunnitella vaikuttavaa ja tuloksekasta muutosviestintää. Kyseisen suuren yrityksen muutos pitäisi saada jalkautettua läpi koko organisaation luomalla ymmärrystä, hyväksyntää ja sitoutumista muutokselle. Pelkkä tietoisuus muutoksista ei riittäisi.
Jäin miettimään ”think big” -tokaisua. Vyöryttäisimmekö muutoksen läpi organisaation sen omia massamedioita – intraa, henkilöstölehteä ja suuria henkilöstöinfoja – hyödyntäen? Valjastaisimmeko johdon vesiputousmallin mukaisesti kertomaan muutoksesta alaisilleen, jotka taas kertoisivat muutoksesta omille yksiköilleen, jotka puolestaan viestisivät muutoksesta tiiminsä jäsenille? Rakentaisimmeko laajan muutosagenttien verkoston välittämään muutosviestiä läpi organisaation?
Mitä enemmän asiaa mietin, sitä huonommalta idealta ”vyöryttäminen” ja viestintä massoille vaikutti. ”Think big” ei tuntunut oikealta tavalta vaikuttaa henkilöstön sitoutumiseen.
Asiat alkoivat loksahdella kohdalleen istuessani kollegojeni kanssa iltaa. Eräs kollegoista kertoi järjestäneensä ison henkilöstöinfon sijasta useita alle 10 hengen heterogeenisten ryhmien keskustelutilaisuuksia, joissa johdon edustaja oli lähellä henkilöstöä. Siis todella lähellä, sillä hän istui ovaalissa kokouspöydässä joko vieressä, vastapäätä tai maksimissaan muutaman metrin päässä kustakin osallistujasta. Pöydän ympärillä ei kenelläkään ollut mahdollisuutta piiloutua kaverin taakse ja vetäytyä keskustelusta. Kukaan ei luennoinut puhujapöntöstä tai esitellyt PowerPoint-kalvoja.
Jokainen sai osallistua omalla persoonallisella tavallaan keskusteluun, jossa johtajakin oli vain yksi monista keskustelijoista. Näitä tilaisuuksia järjestettiin kymmeniä eri puolilla organisaatiota ja niihin kutsuttiin osallistujia eri yksiköistä, tiimeistä ja organisaation eri tasoilta monipuolisen keskustelun aikaansaamiseksi. Muutoksesta saatiin kerrankin viestittyä henkilökohtaisesti, ilman suodattavia välikäsiä, ilman viestiä muokkaavia tulkintoja, avoimesti ja keskustelevasti.
Siis vaikuttavaa ja tuloksekasta. Juuri sitä, mitä asiakkaani meiltäkin odotti. ”Think small” vaikutti paljon toimivammalta kuin ”think big”.
Onko meidät aivopesty ajattelemaan, että mitä isommin ja järeämmin viestimme, sitä vaikuttavampaa on viestintä? Vaikuttavaa voi kuitenkin olla myös se, että sattuu toimitusjohtajan kanssa samaan hissiin tai divisioonajohtajan kanssa jonottamaan lounasravintolan annosta vierekkäin. Muutokset vaativat keskustelua, mahdollisuutta kysyä, kyseenalaistaa ja käsitellä asiaa monesta eri näkökulmasta. ”Think small” antaa meille ehkäpä vaikuttavampia välineitä muutoksista viestimiseen kuin massaviestinnän välineet.
Herää enää kysymys, ovatko yritysten johtajat valmiit asettumaan näin lähelle omaa henkilöstöä, keskustelemaan avoimesti ja ottamaan vastaan sekä kysymyksiä että palautetta. ”Think small” vaatii nimittäin johdolta paljon enemmän rohkeutta ja avoimuutta kuin etäisempi ”think big”.
Sari Lehmuskallio
Asiakkuusjohtaja ja toimivan sisäisen viestinnän fani
torstai 12. marraskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Hyvää pohdintaa!
VastaaPoistaUsein suunta on liian kauas ja liian laveasti, ei nähdä omaa nenää lähemmäksi ja silloin viestin merkitys ja perillesaattaminen estyy ja jopa muuttuu mahdottomamksi vastaanottajalle sisäistää.
Päivän sana useassa tilanteessa on "sitouta ja osallistuta" kuten näissä 10 hengen keskustelutilaisuuksissakin oli tehty. Näin jokainen yrityksessä työskentelevä voi tuntea vaikuttaneensa, olevansa osa yritystä ja mikä tärkeintä yksilö, joka on otettu huomioon!